Tyhjät kohdat ansioluettelossa

Ansioluettelon laatiminen on syytä tehdä huolellisesti. Ansioluettelon tarkoitus on kertoa selkeässä muodossa henkilön opinto- ja työhistoriasta sekä työelämään liittyvästä osaamisesta kuten kielitaidosta ja IT-osaamisesta.

Avainsanoja ansioluettelon koostamisessa ovat siis:

Usein elämään mahtuu myös sellaisia jaksoja, joissa henkilö syystä tai toisesta ei ole aktiivisesti mukana työelämässä. Tällaisten ansioluettelon aukkojen ajatellaan joskus olevan haitaksi työnhaussa, ja niiden piilottelu ja naamiointi aiheuttavat päänvaivaa työhaastattelun lähestyessä.

Nykypäivänä erilaiset elämäntilanteet ja vaihtoehdot ovat kuitenkin varsin tavallisia, ja myös työnantajat suhtautuvat ymmärtäväisesti tyhjiin kohtiin ansioluettelossa, kunhan vain halutessaan saavat niihin selityksen. Ansioluetteloon ei tule erikseen kirjoittaa mainintoja poissa työelämästä vietetyistä jaksoista, vaan ne selviävät eri työsuhteiden ajankohtatiedoista, ja rekrytoija ottaa aiheen erikseen esille mikäli katsoo sen tarpeelliseksi. Mikäli omaan työhistoriaan sisältyy runsaasti pätkätöitä, lyhyitä projekteja tai muuta vastaavaa, kannattaa ne koota yhteen erilliseksi kappaleeksi ansioluetteloon. Muuten kokonaisuudesta voi helposti tulla liian sekava ja vaikeasti hahmotettava.

Perhevapaat ovat yleisin syy taukoon työelämästä

Etenkin naisilla perhevapaat ovat tavallisin syy laittaa ura ja työnteko hetkeksi sivuun muiden asioiden tieltä. Mikäli työsuhde jatkuu kotona ollessa, ei poissaolo millään tavalla edes ilmene ansioluettelosta. Joka tapauksessa ainakin jonkin mittaiselle perhevapaalle jääminen on tuttua suurelle osalle työikäisistä, ja se ei herätä työnantajissa ihmetystä. Voi päinvastoin olla hakijan etu, että perhevapaat on jo pidetty ja näköpiirissä ei ole uusia pitkiä poissaoloja työelämästä.

Moni vanhempi myös aidosti kokee kotivuosien koulineen ja muokanneen omaa persoonaa ja erilaisia työelämässä tärkeitä taitoja, joten vanhemmuudesta ja kotiäitiydestä voi myös olla hyötyä. Niinpä tällaisia asioita kannattaa työhaastattelussa korostaa. Monilla aloilla myös vaalitaan perinteisiä perhearvoja, ja useat kotivuodet lapsia hoitamassa kertovat omaa tarinaansa empaattisesta, ymmärtäväisestä ja pehmeitä arvoja elämänsä keskiössä pitävästä työnhakijasta.

Irtisanotuksi joutuminen ja työttömyys kohtaavat monia

Moni joutuu työurallaan kohtaamaan YT-neuvottelut ja työsuhteen irtisanomisen ainakin kerran, toiset jopa useasti. Irtisanotuksi joutuminen ei läheskään aina ole työntekijän syy, eikä siitä johtuvaa aukkoa ansioluettelossa tarvitse salailla tai hävetä. Työttömyysjakso on helppo perustella perehtymällä huolellisesti niihin syihin, jotka piilevät YT-neuvottelujen taustalla.

Myönteiseen sävyyn ja ymmärtäväisesti kuvailtu tapahtumaketju antaa hakijasta positiivisen ja kypsän kuvan. Hyvä idea on myös keskittyä nostamaan esiin niitä asioita, joita kyseisessä työsuhteessa ollessaan ehti suunnitella ja toteuttaa. Lähes kaikista asioista on mahdollista löytää hyviä puolia, ja se pätee myös työttömyyteen. Työhaastattelussa voi kertoa siitä, miten työttömyysjakson aikana on kerännyt työmotivaatiota, kasvattanut kärsivällisyyttä, yritteliäisyyttä ja luovuutta sekä oppinut oma-aloitteisuutta.

Sapattivapaa kasvattaa henkistä pääomaa

Irtiotot ja sapattivapaat ovat yhtä tavallisempia etenkin nuorten aikuisten keskuudessa. Moni toteuttaa haaveensa elämänmuutoksesta ja irtisanoutuu, pakkaa omaisuutensa varastoon ja suuntaa kuukausiksi tai vuosiksi pois työelämän ja kiireisen arjen oravanpyörästä. Etenkin pitemmän aikaa kestävän maailmalla kiertelyn toteuttaakseen saattaa joutua irtisanoutumaan työstään, joten kotiin palaamisen jälkeen mahdollisesti seuraa vähintään lyhyt työttömyysjakso. Sen vastapainona hakija on sapattikuukausien aikana kuitenkin parantanut kielitaitoaan, avartanut maailmaansa, mahdollisesti solminut uusia kontakteja sekä kerännyt lisää rohkeutta, itsevarmuutta ja toimeliaisuutta.

Tällainen ei todennäköisesti olisi ollut mahdollista samassa ajassa normaalisti töitä tehden. Niinpä sapattivapaan arvoa ja merkitystä työntekijälle ei voi mitata rahassa, ja sen tuomat hyödyt kantavat pitkälle työelämässä, minkä työnantajatkin nykyään yhä paremmin ymmärtävät. Sapattivapaalle uskaltautuminen myös usein kertoo pelottomasta ja itsenäisestä ihmisestä, joka uskaltaa tehdä päätöksiä ja ottaa vastuutta.

Fyysinen tai henkinen sairaus voi estää työnteon

Elämää ei voi ennustaa, ja ajoittain ikävät asiat ja takaiskut koskettavat jossain muodossa jokaista. Kuka tahansa voi yllättäen sairastua henkisesti tai fyysisesti, ja joskus tilanteesta voi seurata myös ansioluettelossa näkyvä pitempi työttömyysjakso. Tällaiset asiat eivät ole millään tavalla riippuvaisia työntekijän pätevyydestä tai ahkeruudesta, ja niinpä terveysmurheisiin liittyvät aukot ansioluettelossa ovat täysin hyväksyttäviä ja ymmärrettäviä.

Täysin yksityiskohtaisesti ei sairauden luonteeseen ole työnhakutilanteessa tarvetta mennä, ja lyhyesti asian todettuaan voi mainita parantuneensa ja olevansa nyt täynnä tarmoa uusia haasteita varten. Sairaslomalla on myös voinut olla mahdollisuus miettiä omaa tulevaisuutta ja uratoiveita kaikessa rauhassa, ja niinpä tuloksena on motivoitunut ja itsensä hyvin tunteva työnhakija.

Kuten edeltä huomaa, eivät ansioluetteloon piirtyvät tauot eri työsuhteiden välille missään tapauksessa tarkoita ongelmia työnhaussa. Avoimuus, rehellisyys ja suoruus kantavat pitkälle, ja eteen tulleet vaikeudet selättäneellä ja voimavarakseen kääntäneellä työnhakijalla on usein sellaista kypsyyttä ja harkintakykyä, mikä varmasti on suureksi avuksi työuran myöhemmissä vaiheissa. Omien valintojensa ja elettyjen kokemustensa takana suoraselkäisesti seisova työnhakija henkii sellaista itsevarmuutta ja karismaa, että se varmasti kiinnostaa myös työnantajapuolta.